Sini sanoi tuolla omassa blogissaan: "Miusta tuntuu, että Latella on SERIOUS ISSUES!"

Oikeessa on. Mulla on aina serious issues,vaikkei se mun kommenttini siellä suoranaisesti niihin liitykään. Käyränäisesti voi liittyäkin.

Mä mietin tätä Millan ja mun juttua. Kun siitä justiinsa jäi puuttumaan tommonen yletön ja yhtämittainen ja järjetön pussailu- ja muhinointivaihe. Koko homma lähti niin jotenkin rauhallisesti liikkeelle. Kaverit käytännössä paritti meidät juhannuksena, ja sitten pikku hiljaa ollaan alettu olla enempi tosissaan.

Ollaan yhdessä, mutta siinä ei oo sitä semmosta ylimaallista tunteen paloa. Ja sitä kummiskin kaipaa. Sitä kaipaa jopa sitä älytöntä, surkeeta, kipeetä intohimoa, mitä oli Sannin kanssa. Se tuntu jotenkin niin paljon vahvemmin elämältä silloin. Ja mä veikkaan, että noi Millan empimiset johtuu ihan samoista syistä.

Kyllä mä siitä tykkään, tosi paljonkin, mut se on silti joteskin fiilikseltään lähempänä ystävää ku jotain isoa rakkautta. Ku eiks sen ison rakkauden pitäis olla isoa intohimoa?