Hyvät oli bileet, ja pari tyyppiä sieltä olin nähnyt jo aiemminkin. Tyytyväisyydellä totodettakoon, että kohtuudessa pysyin enkä ihmeemmin kämmäillyt.

Se kyllä taisi johtua siitä, että Milla oli mukana, ja mä haluun vieläkin antaa sille itestäni vähän parempaa vaikutelmaa, ku mitä mä oikeesti oon. Tai miten sen nyt ottaa. Tämmönenhän mä oikeesti oon. En mä nyt ihan joka viikonloppu välttämättä perseitä ota.

Sini ja Ellanmar aikoo sit ihan oikeesti mennä sinne Pariisiin. Aika outo juttu. Tai siis ei outo, mutta ehkä edelleen vähän... outo.

Se Ellanmar muuten käyttäytyi tuolla kekkereillä ihan toisella tavalla ku täällä netissä: älyttömän asiallinen. Ei yhtään ruvennut riehumaan. Se tosin puhutteli mua tällä bloginimellä: ”Sinä olet sitten se Late. Että tämän näköinen nuori mies.”

Mä tarjosin sille oikeaa nimeä, ja se taisi tajuta, etenkin kun se huomasi, että Milla vähän hämmentyi: ”Se Late? Mikä ihmeen Late?”
Mä sanoin, että se nyt on vaan semmonen Sinin vitsi.
Milla: ”Millanen vitsi?”
Mä: ”Ei mikään erityinen. Eiks oo muuten aika hyvää tää dippikastike? Onkohan tää pussista vai ite tehtyä?”

Ja silleen mä siitä selvisin. Kyl mä vähän aloin aatella, että pitäisköhän mun paljastaa tää blogi Millalle, ennen ku se ite eksyy tänne ja tunnistaa. Pitää kyllä ensin tarkistaa, että onks täällä jotain, mitä mä en haluaisi sen tietävän. Vähän siinä rajoilla. Ehkä ei. Jos mä kerran olen sen kanssa ihan vakavissani, niin kai mun kandee olla sille aika avoin.


Mä meinasin muuten äsken kirjoittaa ensin, että ”se puhutteli mua Lateksi.”
Mut sit mä muutin sitä, kun "Lateksi" näytti niin kumiselta.


Joopa joo. Isänpäivä. Pitää mennä Westendiin lounaalle ja päiväkahville.