Tässä on ollut vähän kiirettä viime aikoina. On pitäny käydä lekureilla ja sen semmosta, kun mun polvet on niin pirun kipeät. Mähän en oo nyt vähään aikaan pystyny juoksemaan yhtään, ja pelkästään siinä itsenäisyyspäivän kulkueessa ja asiaan kuuluvissa seisoskeluissa tuli polvet taas huutavan kipeiks.

Mä menin sitten näyttämään niitä ortopedille, ja niistä otettiin magneettikuvat (vaikka faija on muuten pihi, se kyllä on maksanut vakuutusta koko perheelle, että päästään yksityislääkärille, jos tarttee). No, mä olin onnistunut juoksemaan mun polvilumpion alta rustot mäsäksi, niin että se vaurio ulottuu siihen sääriluun yläosaan asti. On kuulemma sen verran paha, ettei mee pelkillä lääkkeillä, vaan pitää leikata.

Ne leikataan eri aikoina, että pystyn siinä toipumisaikoinakin edes vähän liikkumaan.

Mutta arvatkaa, ottaako kupoliin?

Ensin pettää sydän, ja sen seurauksena lähtee jalat alta. Voisko paljon paskemmin mennä? Jos tää jatkuu tähän malliin, mä oon kolmekymppisenä rollaattorikamaa.